Yksi vanhimmista kysyi minulta: ”Keitä nämä valkeavaatteiset ovat? Mistä he ovat tulleet?” Minä vastasin: ”Herra, sinä sen tiedät.” Hän sanoi minulle: – Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Ilm. 7:13–14
Vanha kristitty näki unen ystävästään, joka oli saapunut taivaaseen. Unessa Jeesus sanoi ystävän tulleen suuresta ahdingosta ja valkaisseen vaatteensa Karitsan veressä. Seuraavana päivänä vanha kristitty kuuli suruviestin tämän ystävän kuolemasta. Hän oli kuitenkin saanut lohdullisen vakuutuksen siitä, että ystävä oli päässyt perille. Kun maanpäällistä elämää verrataan taivaaseen, olkoon kuinka hyvääkin, se on sittenkin suurten ahdinkojen aikaa. Kun elämän varjot ovat poissa ja aloitamme uuden elämän uudeksi luotuina, täysin terveinä ja ehjinä, me ymmärrämme, mitä Paavali tarkoitti kun hän sanoi, että mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ihminen ei ole voinut sydämessään aavistaa, sen Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat.
Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä lapsen lailla.
© Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy
